Tänään on ns. huono päivä. Onneksi lähietäisyydellä ei ole ketään viatonta uhria keneen purkaa kiukkua….
Sanoin tänään Säihkysilmälle että taidan olla ihan sekaisin – ja näin kuulemma onkin. Of course dear. Mitäs avasin suuni… 😉
En enää tiedä yhtään mitä oikein haluan!!!
Minulle ei tunnu kelpaavan 26-vuotias sixpackin omaava hurmuri joka kyselee aina välillä milloin nähtäisiin taas – hän haluaa minusta tosin vain fyysistä seuraa ja on hiukan tylsä /lapsellinen /ei-se-terävin-kynä-penaalissa. Mutta ulkopuolelta katsottuna onhan se nyt aika erikoista että väistelen enkä suostu treffeihin ko.komistuksen kanssa – innokas nuorimies tarjolla ym. – ”tarviiko niiden kanssa nyt ees niin paljoo jutella?” sanoi yksikin kaverini.
Toisaalta en tunnu kelpuuttavan elämääni helposti myöskään about ikäisiäni ei-niin-päätä-pyörtävän-komeita aikuisia miehiä, jotka olisivatkin valmiita jopa sitoutumaan sen oikean naisen tullessa vastaan, jotka puhuvat kauniisti ja ovat muutenkin… niin, aikuisia. 🙂
Erityinen vs. tavallinen. Hottis vs. ”en-kääntyisi-kadulla”. Naiivi = nuori vs. tasapainoinen = keski-ikäinen. Haihattelija vs. vakaa. Jännittävä vs. tylsä.
Niinkö????
Pahat pojat kiinnostivat teini-ikäisenä oman aikansa, kunnes sydän oli mennyt tarpeeksi monta kertaa rikki. Onko tämäkin siis eronjälkeisen ajan oma ”siirtymäriittinsä”, että kun olen tarpeeksi monta kertaa pettynyt ja suuttunut nuorten miesten ohareihin, itsekkyyteen, tyhmyyteen tms., ikäiseni MIESTEN seura tuntuukin taas aidolta ja oikealta?????
Madde
Antakaa mulle tauko! 