Ollako vai eikö olla

Taitaa olla välitilinpäätöksen aika nettideittailun suhteen… Tuntuu että menen pettymyksestä toiseen ja kyynisyys ja pessimismi alkaa viedä voiton romantikon haaveista. Ainakin toistaiseksi.
Tajunnanvirtaa eli syvä-analyysia (!) tilanteesta…

Miehistä jotka ovat ihastuneet minuun ns.pysyvästi:
-minun puoleltani tilanteesta puuttuu vahva kemia
-meillä ei ole juurikaan yhteistä puhuttavaa, yhteisiä intressejä, näkemyksiä tms.
-fyysisesti jotain puuttuu kemian lisäksi (pituus, kroppa muuten tms – ”je ne sais quoi”)
-en vain näe mitään tulevaisuutta yhdessä, puhtaasti fyysisesti tai jopa parisuhteena
-”ihan kivoja” tyyppejä, joidenkin mielestä unelmakumppaneita ja -vävyjä, mutta mun kirjoissa jostain syystä tylsiä

Miehistä joihin minä olen ihastunut /joissa näkisin potentiaalia:
-kieroutunut huumorintaju joka sopii saumattomasti omaani
-joku harrastus /fanituksen kohde /asia joka meitä yhdistää against all odds (esim. lempileffat, musiikki, inhotuksen aiheet, saumaton keskustelu)
-tahaton tai tahallinen vakaumus olla sopimatta mitään kaukaiseen tulevaisuuteen eli esim. huomiselle
-tarve leikkiä vaikeasti tavoiteltavaa
-kyky olla viesteilemättä juuri sen aikaa että olen raivona /surullinen /luovuttanut /kaikkea aiemmin mainittuja
-joku koukuttava luonteenpiirre /ominaisuus /opittu kyky, josta en haluaisi luopua
-yllämainittujen asioiden yhdistelmänä ja/tai niistä huolimatta pelko sitoutua keneenkään /minuun erityisesti vaikka kuulemma olen ”aivan ihana nainen”

Vitunvitunvitun karma, murphy, kismet, whatever!!!! Eikö oikeasti vois pikkuhiljaa oll mun vuoro löytää jotain aitoa ja pysyvää????

Ystävällisin terveisin,
väsynyt Madde

Mainokset

Tositarkoituksella en mitään vailla

Sydän on edelleen palasina Cowboyn jäljiltä mutta kuten yksi ystävä sanoi: eteenpäin pääsyyn tarvitaan fyysistä kipua ja/tai uusi mies. Yritän pitäytyä jälkimmäisessä.

Eli kaikki deitti-appsit ovat taas päivittäisessä käytössä. Yksi lupaava hahmo on kuvioissa, olimme tänään kaksi (2!) tuntia puhelimessa ja hyvä fiilis…

Mutta niitä kummallisia hiihtäjiä taas tulee vastaan. Yksi uusi kategoria mun kokemusmaailmassa on miehet jotka käyvät nettideittimaailmassa vain tsekkailemassa tarjontaa – siis mitvit???!!! Jos minun mieheni tekisi noin, saisi turpiinsa ja kenkää perseeseen saman tien….

imageTällaista kirjeenvaihtoa käytiin siis eilen. En tajua. En sitten niin millään. Ärsyttää.

Täten tilaan nettideitti-appsin jonka idea olisi ”sinkuille, jotka ovat paikalla ns.tosissaan”. Kiitos.

 

 

 

Avokämmentä

No niin. Nyt se tapahtui. Se minkä periaatteessa jo tiesin olevan tulossa. Cowboy päätti meidän suhteen ennen kuin se pääsi edes vauhtiin….
Se ’pelkään etten tykkää tarpeeksi’-fiilis siis vain vahvistui. Kuulemma fyysinen viehätys on jumalattoman vahva (”totta kai mä sekoan kun näen sinut”), mutta treffien jälkeen iskee krapula, ahdistunut olo siitä ettei sydän ole mukana niin kuin haluaisi. Ja että jos jatkaisimme suhdetta, tilanne olisi epäreilu minulle…

Itkin reilun tunnin niinsanotusti täysillä ja nyt päätin nousta ylös.
On tietysti hyvä että Cowboy otti asian esille suoraan ja on suoraselkäinen. Arvostan! En vain tajua sitten niin ollenkaan miten tuo on mahdollista, että pystyy olemaan tavatessamme läsnä 150% ja olevan niiiiiin täysillä kanssani, ja sitten kuitenkaan tunteita ei ole ns. tarpeeksi????

Minä rakastuin. Myönnän. En löytänyt Cowboysta (vielä) yhtään kohtalokasta vikaa tai hankalaa puolta ja olin mielessäni jo esitellyt hänet lapsille, vaikka vastustan kiihkeästi parisuhteen ja lasten yhdistämistä liian nopeasti. Olin jo miettinyt olisiko kolmas lapsi sittenkin vielä mahdollinen (henkisesti), koska Cowboy kertoi toiveestaan saada oma lapsi. Olin jo nähnyt meidät yhdessä jouluna, matkalla, ties missä…

Ja nyt olen taas lähtöpisteessä. Tai en oikeastaan edes siellä, koska juuri nyt en usko enää mihinkään.

Pohjattoman surullinen Madde

Intuitio potkii päähän

Kerrankin ajattelin siirtyä reippaasti epämukavuusalueelle ja toimia täysin intuition perusteella… Eräs mies on tullut vastaani kesän ja syksyn aikana Tinderissä (klikkasin mutta en saanut matchia) ja Facebookissa (useampia yhteisiä kavereita) ja jotenkin ko.herra on kiinnostanut. No sunnuntaikoomassani ajattelin tarttua härkää sarvista (on muuten outo sanonta…) ja laitoin miehelle suoran viestin Messengerin kautta:
image

Nooooh. Hetken päästä tarina jatkui näin:
image

….ja sitten mä tipuin täysin kärryiltä.
image

Olinpa tooooodella huonosti valmistautunut siihen että tyyppi olisi noin tosikko /tylsä /huono antamaan pakit…
Noh, tulipahan kokeiltua! 🙂 🙂

PS: voi olla että kuvat tulee mukaan artikkeliin oudosti /outoina, tää pädi ei oo paras mahdollinen työkalu….